Sanoituksia

Nefer Nefer Nefer                    © Jorma Kinnunen 2005

Hän saapuu luoksesi hymy kasvoillaan.

Hän lupaa sinulle melkein mitä vaan.

Hän saapuu luoksesi aina uudestaan ja lupaa sinulle mitä vaan.

Ei, älä usko häneen! Ei, älä luota häneen!

 

Nefer Nefer Nefer, kukka hiuksissaan.

Nefer Nefer Nefer, et voi vastustaa.

Hän sinut elävältä syö, kun saapuu yö.

Nefer Nefer Nefer - mitä vaan...

 

* * *

Kun aamu valkenee vihdoin tiedät sen.

Hän kaiken vienyt on - silti siedät sen.

Mut' yhä alastonta hän kuristaa ja viimeisenkin pisaran puristaa.

Ei! Miksi uskoit häneen? Oo-oo ei! Turhaan luotit häneen.

 

Nefer Nefer Nefer, nainen mustissaan.

Nefer Nefer Nefer, sinut tuhoaa.

Hän sinut elävältä syö, kun saapuu yö.

Nefer Nefer Nefer - mustissaan.

Hän sinut elävältä syö, kun saapuu yö.

Nefer Nefer Nefer - tuhoaa.

 

 

Paljain, jaloin                    © Jorma Kinnunen 2006

 

Kuin syntynyt oot tähän maailmaan,

samanlaisena lähteä saat - paljain jaloin, paljain jaloin.

Kun kengät kalleimmatkin hajoaa,

viisainta on silloin taivaltaa - paljain jaloin, paljain jaloin.

 

Raataa voit sä kynnet verillä,

lopulta sä olet perillä - tyhjin käsin, tyhjin käsin.

Ja mammoonaa sä vaikka keräätkin,

täältä lähdet kyllä sinäkin - tyhjin käsin, tyhjin käsin.

 

Siis pannaan jalat tanssimaan ja kädet heilumaan.

Jalat tanssimaan tosta vaan!

Siis pannaan jalat tanssimaan ja kädet heilumaan.

Jalat tanssimaan tosta vaan!

 

Kun kaikki turha meistä riisutaan, on sisin ihmisen kauneimmillaan paljain, jaloin. Paljain ja jaloin.

Kun peittää et voi sitä rahalla, arvolla tai ulkokuorella,

jää paljain, jaloin. Paljain ja jaloin.

 

Siis pannaan jalat tanssimaan ja kädet heilumaan.

Jalat tanssimaan tosta vaan!

Siis pannaan jalat tanssimaan ja kädet heilumaan.

Jalat tanssimaan tosta vaan!

 

Kuin syntynyt oot tähän maailmaan,

samanlaisena lähteä saat, paljain jaloin. Paljain jaloin.

Kun kaikki turha meistä riisutaan, on sisin ihmisen kauneimmillaan paljain, jaloin. Paljain ja jaloin!

 

Paljain jaloin. Paljain ja jaloin. Paljain jaloin. Paljain ja jaloin.

Paljain jaloin. Paljain ja jaloin. Paljain jaloin. Paljain ja jaloin...

 

 

Keski-ikää                    © Jorma Kinnunen 2007

 

Onko jo syntynyt se mies, joka hautasi kaivaa?

Onko jo kaadettu se puu, josta arkkuusi laudat?

Ja piru itse sulle tilaa kenties jo raivaa?

Vai onko joku muu, joka tyhjentää haudat?

 

Missä lymyää se jätkä, joka tytärtäsi riiaa?

Tuoko tuo tyttö täysi vieraan joskus näytille meille?

Ja miksi kaupan myyjät sulle melkeinpä niiaa?

Kohteliaina vain ne kysyy: -Mitä olla sais' Teille?

 

Jos kaikki tämä vaivaa, ei oo syytä huoleen.

Et sä vielä kuole pois! Se on vain keski-ikää! Vain keski-ikää...

 

Vaaniiko takana tuon nurkan joku sua etevämpi,

Ja heittää sinut syrjään niin kuin eilisen lehden?

Onko tuo johtajien suosikki vain sua lipevämpi?

Kohdellut muita aina ootko itse oikeutta tehden?

 

Jos kaikki tämä vaivaa, ei oo syytä huoleen.

Et sä vielä kuole pois! Se on vain keski-ikää! Vain keski-ikää...

 

Ja sinutkin se takuulla nappaa, voit varma sä olla niin.

Mut tuskinpa se kuitenkaan tappaa sua - siirryt vaan aikuisten kirjoihin...

 

Onko jo syntynyt se mies, joka hautasi kaivaa?

Onko jo kaadettu se puu, josta arkkuusi laudat?

Ja piru itse sulle tilaa kenties jo raivaa?

Vai onko joku muu, joka tyhjentää haudat?

 

Jos kaikki tämä vaivaa, ei oo syytä huoleen.

Et sä vielä kuole pois! Se on vain keski-ikää! Vain keski-ikää!

Vain keski-ikää! Vain...